Usein kysyttyjä kysymyksiä

 

Annamme tässä vastauksia sellaisiin kysymyksiin, jotka askarruttavat monia vapaamuurariudesta kiinnostuneita.

Vapaamuurariaate

•    Mikä vapaamuurarijärjestö on?     Vapaamuurarit ovat valistusajalla syntynyt miesten veljeskunta, jonka tavoitteena on auttaa perinteisten rituaalien ja symbolien avulla jäseniään heidän pyrkimyksessään paremmiksi ihmisiksi. Opetus on porrastettu asteiksi, joilla kullakin on oma rituaalinsa.

•    Mitä vapaamuurarius ei ole?     Vapaamuurariuteen ei kuulu salatiedettä tai magiaa. Sille, joka hyväksyy vapaamuurariuden peruslähtökohdan eli uskon yhteen jumalaan, ei vapaamuurariuden aatesisällössä ole mitään vierasta tai kummallista.

•    Millainen henkilö vapaamuurari on?      Täysi-ikäinen mies, joka uskoo Jumalaan ja haluaa kehittää itseään yhdessä toisten samoja tavoitteita omaavien miesten kanssa.

•    Miten jäsenyys näkyy vapaamuurarin yksityiselämässä, entä työelämässä?      Samalla tavoin kuin osallistuminen muuhunkin järjestötoimintaan: tietyt illat ovat varattuja vapaamuurari-istunnoille. Toivomme tietysti, että se näkyy myös harrastuksen ulkopuolella pyrkimyksenä paremmaksi ihmiseksi.

•    Mikä on ”päätehtävänne”?      Tarjota jäsenillemme mahdollisuus kehittää itseään ja kasvattaa heitä keskinäisen veljeyden avulla suhtautumaan kaikkiin ihmisiin veljinään. Toivomme siten samalla parantavamme maailmaa omalta pieneltä osaltamme.

•    Mikä on vapaamuurarien ”sanoma” ulkopuolisille?      Kaikkien ihmisten veljeys ja siihen liittyen uskonnollinen suvaitsevaisuus sekä ylipäätään suvaitsevaisuus niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat erilaisia kuin me itse.

Vapaamuuraritoiminta

•    Mikä on loosi?     Englannissa keskiajan kirkonrakentajilla oli rakennustyömaalla suojarakennus, jossa myös kokoonnuttiin. Siitä käytettiin nimitystä lodge. Koska vapaamuurarit noudattavat näiden kirkonrakentajien perinteitä, käytetään järjestön perusyksiköistä lodge-nimeä. Suomen kielessä lodgesta tuli loosi. Loosiksi voidaan lisäksi sanoa veljeskunnan kokoushuonetta, jonka suomalaiset vapaamuurarit tuntevat myös ”temppelinä”.

•    Mitä vapaamuurarit tekevät looseissaan?     Vapaamuurariloosin istunnon tärkein osuus on rituaali, joka on sekä juhlallinen elämys että kasvatuksellinen kokemus. Lisäksi istunnoissa käsitellään muuhunkin järjestötoimintaan kuuluvia kokousrutiineja. Istunnon jälkeen kokoonnutaan nauttimaan yhteinen veljesateria.

•    Mitä vapaamuurarit salaavat?     Kasvatuksellisista syistä rituaalin sisältö on salaisuus. Perinteisesti vapaamuurareilla on myös eräitä yhteisiä tunnusmerkkejä, jotka pidetään veljeskunnan sisäisenä salaisuutena. Vapaamuurariuden syvällistä sanomaa voidaan luonnehtia jokaisen omaksi, henkilökohtaiseksi salaisuudeksi. Koska monet vielä nykyäänkin tuntevat ennakkoluuloja vapaamuurareita kohtaan, on tapana, että vapaamuurari ei kerro toisen miehen vapaamuurariudesta veljeskunnan ulkopuolisille. Sitä vastoin jokainen voi harkintansa mukaan kertoa omasta vapaamuurariudestaan.

•    Miksi vapaamuurariudessa on salaisuuksia?     Salaisuudet ovat vapaamuuraritoiminnan perinteistä ydintä, jonka tehtävänä on tarjota kokelaille mielenpainuvia elämyksiä ja myös lisätä veljeskunnan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Vapaamuurariuden aatteellisessa pohjassa ja tavoitteissa ei ole mitään salattavaa.

•    Mihin vapaamuurari sitoutuu valassaan?     Emme me vanno mitään vaan annamme juhlallisen vakuutuksen. Päästäkseen täysivaltaiseksi vapaamuurariksi miehen pitää luvata noudattaa Suomen lakeja, toimia veljellisesti muita vapaamuurareita kohtaan ja tukea näitä ahdingossa sekä pitää kunniassa järjestön salaisuudet.

•    Mitä ovat vapaamuurarien kammottavat rangaistukset?     Järjestäytyneen vapaamuurariuden syntyaikoina 1700-luvulla haluttiin painottaa ja dramatisoida vapaamuurarien salaisuuksien merkitystä uhkaamalla niiden rikkojaa kammottavilla keskiaikaisilla rangaistuksilla. Niitä ei alunperinkään ollut tarkoitus panna oikeasti täytäntöön, eivätkä minkäänlaiset ruumiilliset rangaistukset todellakaan kuulu vapaamuurariaatteeseen. Väärinkäsitysten välttämiseksi rangaistusten kuvaannollisuus selitetään nykyisin kokelaille. Jos vapaamuurari syyllistyy rikokseen tai rikkoo törkeästi vapaamuurariuden periaatteita vastaan, hänet voidaan erottaa järjestöstä.

•    Ovatko vapaamuurarit hyväntekeväisyysjärjestö?     Eivät varsinaisesti. Hyväntekeväisyys on oleellinen osa vapaamuurariutta mutta ei sen tarkoitus -- se liittyy järjestön kasvatustehtävään ja aatteellisiin tavoitteisiin.

•    Missä vapaamuurarien salainen kansainvälinen keskusjohto toimii?     Vapaamuurareiden salainen keskusjohto on vanha myytti, joka ei pidä paikkaansa. Vapaamuurareilla ei ole minkäänlaista salaista eikä myöskään julkista kansainvälistä keskusjohtoa, vaan kaikkien maiden vapaamuurarijärjestöt ovat kansallisia ja itsenäisiä. Eri maiden vapaamuurarijärjestöjen väliset suhteet pohjautuvat keskinäisiin tunnustamisiin samalla tavalla kuin valtioiden suhteet. Kansalliset vapaamuurarijärjestöt asettavat tunnustamiselle tietyt yhteiset vaatimukset, ja näin syntyy ns. ”tunnustettujen” (regular) vapaamuurarijärjestöjen kansainvälinen verkosto. Jos jokin suurloosi poikkeaa vapaamuurariuden yhteisistä periaatteista, sen tunnustaminen voidaan peruuttaa.

•    Onko vapaamuurarius isänmaallista?     Isänmaanrakkaus ja velvollisuudet isänmaata kohtaan ovat vapaamuurariudessa näkyvästi esillä. Samalla vapaamuurarius korostaa ihmisten maailmanlaajuista veljeyttä yli poliittisten ja uskonnollisten rajojen ja toteuttaa sitä käytännössä omassa toiminnassaan.

•    Mistä loosissa ei saa keskustella?     Loosissa ei ole lupa keskustella uskonnosta eikä politiikasta. Näiden keskustelunaiheiden on havaittu synnyttävän ristiriitoja, joita ei haluta loosin seinien sisälle. On myös muistettava, että vapaamuurariudessa ei haluta koskaan kysyä jäsenen uskon laatua – tätä periaatetta olisi mahdotonta noudattaa, jos uskonnosta keskusteltaisiin vapaasti.

Vapaamuurarius ja uskonto

•    Onko vapaamuurarius uskonto?     Ei ole. Sillä ei ole minkäänlaista uskonnollista oppia tai tunnustusta. Vapaamuurarijärjestö yhdistää eri uskontoihin kuuluvia miehiä, jotka ovat valmiita toimimaan veljeskunnassa, jossa eri tavoin uskovat voivat rukoilla rinnan veljinä, kukin oman uskonkäsityksensä mukaisesti. – Useat ns. liitännäisjärjestöt toimivat kristillisellä pohjalla, mutta niilläkään ei ole omaa oppia tai tunnustusta, eikä niissä puututa kenenkään henkilökohtaisen kristillisyyden sisältöön.

•    Ovatko vapaamuurareiden mielestä kaikki uskonnot oikeassa?     Ei vapaamuurarius ota tällaisiin kysymyksiin lainkaan kantaa. Jos joku vapaamuurari haluaa ajatella näin, hän voi sen tehdä, mutta joku toinen vapaamuurari voi pitää juuri omaa uskonkäsitystään ainoana oikeana. Jokaisen tulee kuitenkin hyväksyä myös toisin uskova veljekseen. Vapaamuurarilooseissa ei ole lupaa keskustella kenenkään uskonnollisista käsityksistä, eikä uskon laatua kysytä missään vaiheessa. Vapaamuurariksi pyrkijän on vakuutettava uskovansa yhteen jumalaan ja iankaikkiseen elämään, mutta tämän tarkemmin uskoa ei koskaan tutkita. – Useat ns. liitännäisasteet edellyttävät kuitenkin jäseniltään kristillistä uskoa.

•    Pitääkö paikkansa, että eräät vapaamuurarijärjestöt hyväksyvät myös ateisteja jäsenikseen?     ”Vapaamuurari”-nimitystä ei voi patentoida, ja siksi maailmalla toimii vapaamuurarijärjestöiksi itseään nimittäviä järjestöjä hyvin monenlaisilla aatteellisilla perustoilla. Näissä järjestöissä on myös sellaisia, jotka eivät vaadi jäseniltään uskoa Jumalaan, ja myös esim. teosofisella pohjalla toimivia. Ne eivät kuitenkaan voi kuulua ns. ”tunnustettujen” (engl. regular) vapaamuurarijärjestöjen maailmanlaajuiseen perheeseen, koska eivät täytä tunnustetuille vapaamuurarijärjestöille asetettuja vaatimuksia.

Naiset ja vapaamuurarius

•    Pitääkö paikkansa, että vapaamuurarit eivät hyväksy naisia jäsenikseen?     Vapaamuurarius syntyi satoja vuosia sitten miesten veljeskuntana, ja perinteistään kiinni pitävänä organisaationa se on sellaisena myös pysynyt. Veljeskunnan luonne epäilemättä muuttuisi, jos se ottaisi jäsenikseen molempiin sukupuoliin kuuluvia henkilöitä. Vapaamuurarijärjestön nimeä käyttävissä järjestöissä on sekä naisjärjestöjä että molemmille sukupuolille avoimia ns. yhteisvapaamuurarijärjestöjä, mutta ne eivät voi olla ns. tunnustettuja (regular) vapaamuurarijärjestöjä, koska vapaamuurarien tunnustamiskriteereissä edellytetään nimenomaan, että jäseninä on vain miehiä.

Muuta mielenkiintoista

•    Miksi vapaamuurarit käyttävät esiliinoja?     Monien alojen käsityöläiset käyttivät ennen nahkaesiliinaa. Vapaamuurarien perinteet juontavat juurensa keskiaikaisten kirkonrakentajien killoista. Vapaamuurarin perinteinen esiliina muistuttaa häntä näistä kirkonrakentajista. Samalla sillä on symbolisia merkityksiä. Nykyaikainen vapaamuurariesiliina on etääntynyt melko kauas kirkonrakentajien esiliinoista – vaikka sitä käytetään vain loosi-istunnoissa, siitä on kehittynyt vapaamuurarin tunnetuin ulkoinen tunnusmerkki.

•    Miksi vapaamuurarien tunnus muistuttaa DDR:n vaakunaa?     Kautta maailman tunnetussa vapaamuurarien tunnuksessa on suorakulma ja harppi. Ne olivat muinaisten kirkonrakentajien työvälineitä ja muistuttavat siten vapaamuurareita perinteistään. Ennen kaikkea niillä kuitenkin on vapaamuurareille tärkeitä symbolisia merkityksiä. DDR:n vaakunan keskuskuvion muodostivat harppi ja vasara, joilla haluttiin kuvata työläisten ja älymystön liittoa. Arvattavasti DDR:n vaakunan laatijat olisivat olleet harmissaan, jos olisivat huomanneet sen muistuttaneen vapaamuuraritunnusta.

•    Voisitteko kertoa Washingtonin kartan kuvioista? Kaupunginhan perustivat vapaamuurarit? Entä dollarin setelin pyramidikuvio?      Tuskin maapallolla on sellaista kaupunkia, jota voisi sanoa vapaamuurareiden perustamaksi. Amerikassa vapaamuurarius on niin laajalle levinnyttä, että jokseenkin kaikissa hankkeissa on mukana myös vapaamuurareita, niin myös Yhdysvaltain perustamisessa ja Washingtonin rakentamisessa. Kaupunkien asemakaavoilla on yleensä geometrinen perusta, ja siksi niistä voi löytää erilaisia geometrisia kuvioita. Hyvällä mielikuvituksella ja sopivalla ennakkoasenteella varustettu ihminen pystyy löytämään viisikantoja niin Tampereen kuin Washingtoninkin asemakaavoista. – Dollarin setelin kuvat ovat niin kiehtovia symboleita, että ei ihme, että niitä on kovasti pohdittu. Laajalle levinneen nykyisen käsityksen mukaan niissä ei ole kyseessä vapaamuurarien salajuoni: setelin symbolit eivät ole erityisesti vapaamuurarillisia, ja ne voidaan vakuuttavasti selittää Yhdysvaltain liittovaltiota koskevasta symboliikasta käsin. Sekä tästä setelistä että Washingtonin asemakaavasta voidaan myös sanoa, että on vaikeaa käsittää, miksi ihmeessä vapaamuurarit olisivat laatineet tällaisia piilokuvia.

•    Mitkä ovat Suomen tunnetuimmat vapaamuurarien rakennukset tai ”nähtävyydet”? Suomessa ei ole näyttäviä, yleisölle esiteltäviä vapaamuurarien rakennuksia, vaan täällä toimitaan yleensä asuintalojen piharakennuksissa, pohjakerroksissa ja muissa vastaavissa tiloissa. Suomen tunnetuin vapaamuurarillinen nähtävyys on ”vapaamuurarin hauta” Helsingin Kaisaniemessä. Helsingin Kasarmikatu 16:ssa on pieni Suomen Suurloosin museo, joka on avoinna syyskuusta toukokuuhun tiistaisin klo 13-17. Helsingin Kulosaaressa on Suomenlinnan rakennuttajan Augustin Ehrensvärdin kunniaksi nimetty Vapaamuurarinkuja, mutta siellä ei ole mitään vapaamuurarillista nähtävää.

•    Kuvaako Dan Brownin kirja ”Kadonnut symboli” vapaamuurariutta oikein?     Romaanikirjailijalla on tietysti oikeus keksiä omasta päästään mitä tahansa. On kuitenkin hankalaa, kun kirjailija sekoittaa tosiasioita ja mielikuvitusaineistoa, kuten Kadonnut symboli -kirjassa: lukijat eivät pysty erottamaan niitä toisistaan ja muodostavat käsityksensä asioista romaanin perusteella. Tässä romaanissa on paljon oikeaa tietoa vapaamuurariuden aatteellisesta taustasta – itse asiassa vapaamuurarien omista teksteistä kopioitua. Kirja antaa kuitenkin virheellisen käsityksen vapaamuurariuden uskonnollisesta asennoitumisesta (vrt. vastauksemme kysymyksiin ”vapaamuurarius ja uskonto”) ja mm. organisaatiosta. Vapaamuurarien rituaaleista, rakennuksista yms. kirja antaa oudon kauhuromanttisen kuvan, josta vapaamuurari ei tunnista omaa järjestöään.

Pyrkisinkö vapaamuurariksi?

•    Mitä vapaamuurariksi pyrkivältä vaaditaan?     Hänen on oltava hyvämaineinen, henkisesti terve mies, joka uskoo yhteen Jumalaan ja iankaikkiseen elämään. Vapaamuurarin on esitettävä häntä jäseneksi, ja lisäksi kahden muun vapaamuurarin on suositeltava häntä. Jäseneksi ehdottamisen jälkeen hänen vilpittömyyttään ja soveltuvuuttaan vapaamuurariksi tutkitaan henkilökohtaisesti, ja lopuksi loosin on hyväksyttävä hänet jäseneksi yksimielisesti.

•    Mitä minun on tehtävä päästäkseni vapaamuurariksi?     Vapaamuurarijärjestöön ei kutsuta vaan pyritään – älä jää odottamaan kutsua. Käänny tuntemasi vapaamuurarin puoleen ja kerro hänelle halustasi päästä jäseneksi. Hän voi antaa sinulle lisätietoja järjestöstä, ja jos jäsenyys edelleen kiinnostaa sinua, avustaa jäseneksi pyrkimisessä.

•    Miten pääsen vapaamuurariksi, jos en tunne yhtään vapaamuuraria?     Vapaamuurariudesta kiinnostunut henkilö voi laittaa yhteystietonsa Suomen suurloosille, joka ryhtyy harkintansa mukaisiin toimiin, jotta mahdollisuus jäsenyyteen toteutuisi.

•    Kauanko vapaamuurariksi pääseminen kestää?     Vapaamuurariksi tullaan melko hitaasti. Aluksi jäseneksi pyrkijän tutkintavaihe vie aikaa, ja lisäksi ensimmäisen asteen saamisen ajankohta riippuu loosin jäsenyystilanteesta. Jos loosiin on paljon tulijoita, jäsenyyden odottaminen voi viedä jopa yli vuoden. Ensimmäisen asteen saamisen jälkeen kuluu yleensä vielä 1-2 vuotta, ennen kuin uudesta jäsenestä tulee täysivaltainen kolmannen asteen muurari eli mestarimuurari.

•    Montako astetta vapaamuurari voi saada?     Kolme vapaamuurariastetta saanut mestarimuurari on täysivaltainen vapaamuurari, joka voi toimia esimerkiksi loosinsa johdossa. Hänellä on kuitenkin mahdollisuus syventää harrastustaan ns. liitännäisasteissa. Ne eivät muodosta yhtenäistä hierarkiaa, eikä niitä yleensä ole numeroitu. Liitännäisjärjestöihin kuuluvassa Vapaassa ja Oikeutetussa Riitissä on kaikkiaan 33 numeroitua astetta.

•    Onko vapaamuurarius kallista?     Vapaamuuraritoiminnassa syntyy kuluja mm. istuntohuoneistosta. Perusmuurariudessa toimivan vapaamuurarin vuosittaiset jäsenmaksukulut ovat noin 150-200 euroa. Lisäksi jonkin verran kuluja aiheuttaa istuntojen yhteydessä nautittava melko vaatimaton veljesateria. Jos vapaamuurari toimii ns. liitännäisjärjestöissä, niiden jäsenmaksut tulevat lisäksi, mutta ne ovat huomattavasti pienempiä. Joidenkin liitännäisasteiden varusteet maksavat melko paljon.

•    Viekö vapaamuurarius paljon aikaa?     Perusmuurariudessa toimivat loosit kokoontuvat istuntoonsa yleensä yhdeksänä iltana vuodessa, kerran kuussa kesäkuukausia lukuun ottamatta. Säännönmukaisten istuntojen lisäksi looseilla saattaa olla erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja, kuten tutustumiskäyntejä ja illanviettoja, joista monet on tarkoitettu myös vapaamuurarin puolisolle. Kullakin liitännäisjärjestöllä on 2-4 istuntoa vuodessa, joten istuntoja on sitä enemmän, mitä useammassa järjestössä on mukana. Vaativat virkailijatehtävät lisäävät jonkin verran toimintaan käytettävää aikaa.

•    Onko istuntoihin osallistuminen pakollista?     Ei ole, mutta kehittyäkseen vapaamuurarina on erityisesti uuden vapaamuurarin hyvä osallistua istuntoihin ahkerasti. Monille vapaamuurareille loosin istunto on odotettu tapahtuma, johon osallistuminen on itsestään selvää. Virkailijatehtävässä toimivan vapaamuurarin odotetaan osallistuvan istuntoon tai esteen sattuessa huolehtivan siitä, että viranhoitajaksi saadaan sijainen.

•    Ovatko loosin virkailijatehtävät pakollisia?     Eivät, mutta vapaamuurarina kehittymisen kannalta olisi tärkeää osallistua virkojen hoitoon. Uuden mestarimuurarin odotetaan osallistuvan istuntojen kulkuun ottamalla hoitaakseen vaatimattomia virkoja, mutta vaativampiin virkoihin eteneminen riippuu täysin jokaisen omasta halusta.

•    Tarjoaako vapaamuurariuteni jotain puolisolleni?     Vapaamuurariloosit järjestävät tutustumiskäyntejä, matkoja, illanviettoja ym. vapaamuotoista toimintaa, joka on tarkoitettu sekä vapaamuurarille että hänen seuralaiselleen. Vapaamuurarien tilaisuuksissa on syntynyt monta perheystävyyttä. Vapaamuotoisen toiminnan määrä ja muodot vaihtelevat hyvin paljon loosista riippuen. Vapaamuurareiden puolisoilla on myös oma järjestö, Nova Humana – on syytä huomauttaa, että kyse ei ole naisvapaamuurariudesta.

•    Voiko vapaamuurarijärjestöstä erota?     Kyllä voi, aivan kuten mistä tahansa järjestöstä.